Suomen taivutus
ilma – taivutus
Tänään ollaan ilmoissa.
Sanan ilma monikon inessiivi on ilmoissa. Kokeile humalakoneessa →
Taivutus
| sija | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi kuka? mikä? | ilma | ilmat |
| genetiivi kenen? minkä? | ilman | ilmojen, ilmain |
| partitiivi ketä? mitä? | ilmaa | ilmoja |
| inessiivi kenessä? missä? | ilmassa | ilmoissa |
| elatiivi kenestä? mistä? | ilmasta | ilmoista |
| illatiivi keneen? mihin? | ilmaan | ilmoihin |
| adessiivi kenellä? millä? | ilmalla | ilmoilla |
| ablatiivi keneltä? miltä? | ilmalta | ilmoilta |
| allatiivi kenelle? mille? | ilmalle | ilmoille |
| essiivi kenenä? minä? | ilmana | ilmoina |
| translatiivi keneksi? miksi? | ilmaksi | ilmoiksi |
| abessiivi mitä ilman? | ilmatta | ilmoitta |
| komitatiivi kenen kanssa? | – | ilmoineen, ilmoinensa |
| instruktiivi miten? | – | ilmoin |
Taivutustyyppi
ilma noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 9.
Sana ilma taipuu ilman astevaihtelua.
Esimerkkilauseita
- Asun ilmassa.
- Tulen ilmasta.
- Menen ilmaan.
Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja
Usein kysyttyä
Mikä on sanan ilma monikon inessiivi?
Sanan ilma monikon inessiivi on ilmoissa (tänään ollaan ilmoissa).
Mikä on sanan ilma genetiivi?
Yksikön genetiivi on ilman ja monikon genetiivi ilmojen, ilmain.
Mihin taivutustyyppiin ilma kuuluu?
Sana ilma kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 9.
Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.