Suomen taivutus
irvailu – taivutus
Tänään ollaan irvailuissa.
Sanan irvailu monikon inessiivi on irvailuissa. Kokeile humalakoneessa →
Taivutus
| sija | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi kuka? mikä? | irvailu | irvailut |
| genetiivi kenen? minkä? | irvailun | irvailujen, irvailuiden |
| partitiivi ketä? mitä? | irvailua | irvailuita |
| inessiivi kenessä? missä? | irvailussa | irvailuissa |
| elatiivi kenestä? mistä? | irvailusta | irvailuista |
| illatiivi keneen? mihin? | irvailuun | irvailuihin |
| adessiivi kenellä? millä? | irvailulla | irvailuilla |
| ablatiivi keneltä? miltä? | irvailulta | irvailuilta |
| allatiivi kenelle? mille? | irvailulle | irvailuille |
| essiivi kenenä? minä? | irvailuna | irvailuina |
| translatiivi keneksi? miksi? | irvailuksi | irvailuiksi |
| abessiivi mitä ilman? | irvailutta | irvailuitta |
| komitatiivi kenen kanssa? | – | irvailuineen, irvailuinensa |
| instruktiivi miten? | – | irvailuin |
Taivutustyyppi
irvailu noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 2.
Sana irvailu taipuu ilman astevaihtelua.
Esimerkkilauseita
- Asun irvailussa.
- Tulen irvailusta.
- Menen irvailuun.
Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja
Usein kysyttyä
Mikä on sanan irvailu monikon inessiivi?
Sanan irvailu monikon inessiivi on irvailuissa (tänään ollaan irvailuissa).
Mikä on sanan irvailu genetiivi?
Yksikön genetiivi on irvailun ja monikon genetiivi irvailujen, irvailuiden.
Mihin taivutustyyppiin irvailu kuuluu?
Sana irvailu kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 2.
Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.