Suomen taivutus

keimailu – taivutus

Tänään ollaan keimailuissa.

Sanan keimailu monikon inessiivi on keimailuissa. Kokeile humalakoneessa →

Taivutus

sijayksikkömonikko
nominatiivi kuka? mikä? keimailu keimailut
genetiivi kenen? minkä? keimailun keimailujen, keimailuiden
partitiivi ketä? mitä? keimailua keimailuja, keimailuita
inessiivi kenessä? missä? keimailussa keimailuissa
elatiivi kenestä? mistä? keimailusta keimailuista
illatiivi keneen? mihin? keimailuun keimailuihin
adessiivi kenellä? millä? keimailulla keimailuilla
ablatiivi keneltä? miltä? keimailulta keimailuilta
allatiivi kenelle? mille? keimailulle keimailuille
essiivi kenenä? minä? keimailuna keimailuina
translatiivi keneksi? miksi? keimailuksi keimailuiksi
abessiivi mitä ilman? keimailutta keimailuitta
komitatiivi kenen kanssa? keimailuineen, keimailuinensa
instruktiivi miten? keimailuin

Taivutustyyppi

keimailu noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 2.

Sana keimailu taipuu ilman astevaihtelua.

Monikon partitiivin variantit

Sanan keimailu monikon partitiivilla on useampi muoto: keimailuja, keimailuita.

Esimerkkilauseita

Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja

Usein kysyttyä

Mikä on sanan keimailu monikon inessiivi?

Sanan keimailu monikon inessiivi on keimailuissa (tänään ollaan keimailuissa).

Mikä on sanan keimailu genetiivi?

Yksikön genetiivi on keimailun ja monikon genetiivi keimailujen, keimailuiden.

Mihin taivutustyyppiin keimailu kuuluu?

Sana keimailu kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 2.

Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.

Ilmoita väärä muoto

Tämä työkalu testaa myös keinontolibraryn tarkkuutta. Kerro jos taivutus on pielessä — halutessasi anna oikea muoto.

Näytetty muoto: