Suomen taivutus

loikoilu – taivutus

Tänään ollaan loikoiluissa.

Sanan loikoilu monikon inessiivi on loikoiluissa. Kokeile humalakoneessa →

Taivutus

sijayksikkömonikko
nominatiivi kuka? mikä? loikoilu loikoilut
genetiivi kenen? minkä? loikoilun loikoilujen, loikoiluiden
partitiivi ketä? mitä? loikoilua loikoiluita
inessiivi kenessä? missä? loikoilussa loikoiluissa
elatiivi kenestä? mistä? loikoilusta loikoiluista
illatiivi keneen? mihin? loikoiluun loikoiluihin
adessiivi kenellä? millä? loikoilulla loikoiluilla
ablatiivi keneltä? miltä? loikoilulta loikoiluilta
allatiivi kenelle? mille? loikoilulle loikoiluille
essiivi kenenä? minä? loikoiluna loikoiluina
translatiivi keneksi? miksi? loikoiluksi loikoiluiksi
abessiivi mitä ilman? loikoilutta loikoiluitta
komitatiivi kenen kanssa? loikoiluineen, loikoiluinensa
instruktiivi miten? loikoiluin

Taivutustyyppi

loikoilu noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 2.

Sana loikoilu taipuu ilman astevaihtelua.

Esimerkkilauseita

Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja

Usein kysyttyä

Mikä on sanan loikoilu monikon inessiivi?

Sanan loikoilu monikon inessiivi on loikoiluissa (tänään ollaan loikoiluissa).

Mikä on sanan loikoilu genetiivi?

Yksikön genetiivi on loikoilun ja monikon genetiivi loikoilujen, loikoiluiden.

Mihin taivutustyyppiin loikoilu kuuluu?

Sana loikoilu kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 2.

Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.

Ilmoita väärä muoto

Tämä työkalu testaa myös keinontolibraryn tarkkuutta. Kerro jos taivutus on pielessä — halutessasi anna oikea muoto.

Näytetty muoto: