Suomen taivutus

vilkuilu – taivutus

Tänään ollaan vilkuiluissa.

Sanan vilkuilu monikon inessiivi on vilkuiluissa. Kokeile humalakoneessa →

Taivutus

sijayksikkömonikko
nominatiivi kuka? mikä? vilkuilu vilkuilut
genetiivi kenen? minkä? vilkuilun vilkuilujen, vilkuiluiden
partitiivi ketä? mitä? vilkuilua vilkuiluita
inessiivi kenessä? missä? vilkuilussa vilkuiluissa
elatiivi kenestä? mistä? vilkuilusta vilkuiluista
illatiivi keneen? mihin? vilkuiluun vilkuiluihin
adessiivi kenellä? millä? vilkuilulla vilkuiluilla
ablatiivi keneltä? miltä? vilkuilulta vilkuiluilta
allatiivi kenelle? mille? vilkuilulle vilkuiluille
essiivi kenenä? minä? vilkuiluna vilkuiluina
translatiivi keneksi? miksi? vilkuiluksi vilkuiluiksi
abessiivi mitä ilman? vilkuilutta vilkuiluitta
komitatiivi kenen kanssa? vilkuiluineen, vilkuiluinensa
instruktiivi miten? vilkuiluin

Taivutustyyppi

vilkuilu noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 2.

Sana vilkuilu taipuu ilman astevaihtelua.

Esimerkkilauseita

Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja

Usein kysyttyä

Mikä on sanan vilkuilu monikon inessiivi?

Sanan vilkuilu monikon inessiivi on vilkuiluissa (tänään ollaan vilkuiluissa).

Mikä on sanan vilkuilu genetiivi?

Yksikön genetiivi on vilkuilun ja monikon genetiivi vilkuilujen, vilkuiluiden.

Mihin taivutustyyppiin vilkuilu kuuluu?

Sana vilkuilu kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 2.

Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.

Ilmoita väärä muoto

Tämä työkalu testaa myös keinontolibraryn tarkkuutta. Kerro jos taivutus on pielessä — halutessasi anna oikea muoto.

Näytetty muoto: