Suomen taivutus

vinku – taivutus

Tänään ollaan vinguissa.

Sanan vinku monikon inessiivi on vinguissa. Kokeile humalakoneessa →

Taivutus

sijayksikkömonikko
nominatiivi kuka? mikä? vinku vingut
genetiivi kenen? minkä? vingun vinkujen
partitiivi ketä? mitä? vinkua vinkuja
inessiivi kenessä? missä? vingussa vinguissa
elatiivi kenestä? mistä? vingusta vinguista
illatiivi keneen? mihin? vinkuun vinkuihin
adessiivi kenellä? millä? vingulla vinguilla
ablatiivi keneltä? miltä? vingulta vinguilta
allatiivi kenelle? mille? vingulle vinguille
essiivi kenenä? minä? vinkuna vinkuina
translatiivi keneksi? miksi? vinguksi vinguiksi
abessiivi mitä ilman? vingutta vinguitta
komitatiivi kenen kanssa? vinkuineen, vinkuinensa
instruktiivi miten? vinguin

Taivutustyyppi

vinku noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 1*G, jossa on astevaihtelu (G).

Sanassa vinku on astevaihtelu (tyyppi G): vahva aste näkyy mm. muodossa vinku, heikko aste muodossa vingun.

Esimerkkilauseita

Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja

Usein kysyttyä

Mikä on sanan vinku monikon inessiivi?

Sanan vinku monikon inessiivi on vinguissa (tänään ollaan vinguissa).

Mikä on sanan vinku genetiivi?

Yksikön genetiivi on vingun ja monikon genetiivi vinkujen.

Mihin taivutustyyppiin vinku kuuluu?

Sana vinku kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 1 (astevaihtelu G).

Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.

Ilmoita väärä muoto

Tämä työkalu testaa myös keinontolibraryn tarkkuutta. Kerro jos taivutus on pielessä — halutessasi anna oikea muoto.

Näytetty muoto: