Suomen taivutus
impro – taivutus
Tänään ollaan improissa.
Sanan impro monikon inessiivi on improissa. Kokeile humalakoneessa →
Taivutus
| sija | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi kuka? mikä? | impro | improt |
| genetiivi kenen? minkä? | impron | improjen |
| partitiivi ketä? mitä? | improa | improja |
| inessiivi kenessä? missä? | improssa | improissa |
| elatiivi kenestä? mistä? | improsta | improista |
| illatiivi keneen? mihin? | improon | improihin |
| adessiivi kenellä? millä? | improlla | improilla |
| ablatiivi keneltä? miltä? | improlta | improilta |
| allatiivi kenelle? mille? | improlle | improille |
| essiivi kenenä? minä? | improna | improina |
| translatiivi keneksi? miksi? | improksi | improiksi |
| abessiivi mitä ilman? | improtta | improitta |
| komitatiivi kenen kanssa? | – | improineen, improinensa |
| instruktiivi miten? | – | improin |
Taivutustyyppi
impro noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 1.
Sana impro taipuu ilman astevaihtelua.
Esimerkkilauseita
- Asun improssa.
- Tulen improsta.
- Menen improon.
Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja
Usein kysyttyä
Mikä on sanan impro monikon inessiivi?
Sanan impro monikon inessiivi on improissa (tänään ollaan improissa).
Mikä on sanan impro genetiivi?
Yksikön genetiivi on impron ja monikon genetiivi improjen.
Mihin taivutustyyppiin impro kuuluu?
Sana impro kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 1.
Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.