Suomen taivutus
imu – taivutus
Tänään ollaan imuissa.
Sanan imu monikon inessiivi on imuissa. Kokeile humalakoneessa →
Taivutus
| sija | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi kuka? mikä? | imu | imut |
| genetiivi kenen? minkä? | imun | imujen |
| partitiivi ketä? mitä? | imua | imuja |
| inessiivi kenessä? missä? | imussa | imuissa |
| elatiivi kenestä? mistä? | imusta | imuista |
| illatiivi keneen? mihin? | imuun | imuihin |
| adessiivi kenellä? millä? | imulla | imuilla |
| ablatiivi keneltä? miltä? | imulta | imuilta |
| allatiivi kenelle? mille? | imulle | imuille |
| essiivi kenenä? minä? | imuna | imuina |
| translatiivi keneksi? miksi? | imuksi | imuiksi |
| abessiivi mitä ilman? | imutta | imuitta |
| komitatiivi kenen kanssa? | – | imuineen, imuinensa |
| instruktiivi miten? | – | imuin |
Taivutustyyppi
imu noudattaa Kotuksen taivutustyyppiä 1.
Sana imu taipuu ilman astevaihtelua.
Esimerkkilauseita
- Asun imussa.
- Tulen imusta.
- Menen imuun.
Samaan tyyppiin kuuluvia sanoja
Usein kysyttyä
Mikä on sanan imu monikon inessiivi?
Sanan imu monikon inessiivi on imuissa (tänään ollaan imuissa).
Mikä on sanan imu genetiivi?
Yksikön genetiivi on imun ja monikon genetiivi imujen.
Mihin taivutustyyppiin imu kuuluu?
Sana imu kuuluu Kotuksen taivutustyyppiin 1.
Taivutukset tuottaa keinontolibrary, varmennettu Voikolla. Päivitetty 2026-06-30.